16 huhti Ajokorttiopetuksen uudistaminen on tehtävä harkiten ja faktatietoon perustuen

Posted at 13:49h in Uutinen by

Valtioneuvoston periaatepäätös tieliikenteen turvallisuudesta 15.12.2016 edellyttää kansalaisilta ajanmukaisia valmiuksia turvalliseen liikkumiseen. Keskeisenä lähtökohtana on keventää ajokorttiin tähtäävää opetusta ja siirtää ajoneuvon turvallisen kuljettamisen perusvalmiudet kuljettajantutkinnon vastuulle. Hallituksen esitys ajokorttiopetuksen ja kuljettajantutkinnon ajantasaistamiseksi tulee lausunnolle kevään 2017 aikana.

Siirtyminen kohti tutkintopainotteisuutta on kulkemista kuljettajakoulutuksen hyviä käytäntöjä vastaan. Kansainvälisessä kuljettajakoulutusta käsittelevässä tutkimuksessa on esimerkiksi kriittisesti määrämuotoiseen ajokorttiopetukseen suhtautuneessa Yhdysvalloissa herännyt kiinnostus opetussuunnitelmiin perustuvaan opetukseen. Myös Englannissa on esitetty voimakkaasta kritiikkiä tutkintopainotteista järjestelmää kohtaan. Myöskään muissa Euroopan maissa ei ole pyrkimystä vähentää opetuksen määriä, vaan ennemminkin täydentämällä ammattimaista opetusta valvotulla ajoharjoittelulla. Saman suuntaisiin lopputuloksiin on päätynyt Euroopan Komissio 2017 julkaisemassaan selvityksessä kuljettajakoulutuksen parhaista käytännöistä.

Seuraava esimerkki kertoo, mistä syystä USA:n liikenneturvallisuustutkijat tähyävät hyviä käytäntöjä mm. Euroopasta. Vertailumaiden tieliikenteen turvallisuus ja sen kehitys ovat parempia kuin USA:ssa.

Lähde poimittu 15.4.2017. Artikkeli kokonaisuudessaan tästä.

Yhdysvalloissa usko muodolliseen kuljettajakoulutukseen on ollut vuosikymmeniä vähäistä. Pääsyy tähän on ollut 1970-luvulla toteutettu kuljettajakoulutusprojekti ja siitä tehty tutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin High Schooleissa toteutettavan ajokorttiopetuksen turvallisuusvaikutuksia. Näitä ei löydetty. Tästä johtuen kuljettajakoulutuksen kehittämistyö ja yhteiskunnan tuki vähenivät merkittävästi. Yhdysvalloissa ajokorttiin vaadittavan opetuksen laaja saatavuus koulutusjärjestelmän kautta on johtanut siihen, että nuoret suorittavat ajokortteja enemmän ja nuorempina. Kuljettajan nuori (15-17 v.) ikä lisää merkittävästi liikennevahinkoriskiä verrattuna hieman varttuneempiin kuljettajiin (18-19 v.).

Yhdysvalloissa on esitetty seuraavia syitä sille, miksi kuljettajakoulutus ei tuota toivottavia turvallisuusvaikutuksia

  • sellaisia asioita, jotka vähentävät onnettomuusriskiä ei opeteta
  • motivaation osuutta opittujen taitojen käyttämisessä ei tunnisteta
  • osaamisen lisääntymisestä aiheutuvaa liiallista itseluottamusta ei käsitellä
  • elämäntapaan ja kehitysvaiheeseen liittyviä riskiä lisääviä asioita ei käsitellä
  • nuoria kuljettajia käsitellään yhtenäisenä ryhmänä, eikä oppilaiden yksilöllisiä tarpeita oteta huomioon.

Kuljettajakoulutuksen katsotaan olevan Yhdysvalloissa usein huonosti suunniteltua ja tutkimustietoon perustumatonta. Ajokorttiopetuksen vähäisen määrän (useimmiten teoriaopetusta noin 30 tuntia ja ajo-opetusta 6 tuntia), sisältöjen laajuuden ja suuren asiamäärän aiheuttaman pinnallisen käsittelytavan arvellaan heikentävän tehokkuutta. Yhdysvaltalaistutkijat ovat pohtineet myös sitä, että uusien kuljettajien erityisriskit olisi otettava koulutuksessa erityiseen tarkasteluun ja luoda niiden käsittelyyn tarkoituksenmukaisia oppimistilanteita ja -tapoja. Ajatus monivaiheisesta kuljettajakoulutuksesta esitettiinkin Yhdysvalloissa jo yli kolmekymmentä vuotta sitten. Perusvalmiudet opetettaisiin ennen kuljettajantutkintoa ja koulutusta jatkettaisiin heti kortin saannin jälkeen. Perusteluna oli se, että ajokorttiopetus sijoittuisi oikeaan ajankohtaan oppilaiden motivaation ja riskien realisoitumisen kannalta.

Viimeisen 10 vuoden aikana Yhdysvalloissa on herännyt lisääntyvässä määrin kiinnostusta kuljettajakoulutusta ja sen kehittämistä kohtaan. Yhdysvaltalaiset asiantuntijat suhtautuvat nykyisen tiedon valossa kuljettajakoulutuksen mahdollisuuksiin aikaisempaa positiivisemmin. Esimerkiksi eurooppalaiset ja skandinaaviset kokemukset ja kehitystrendit monivaiheisista ja teoreettisesti perustelluista kuljettajakoulutuksen malleista ovat vaikuttaneet tähän. Muun muassa uusien kuljettajien elämäntapaan ja riskikäyttäytymiseen liittyvät asiat sekä käyttäytymisen motiiveihin vaikuttaminen ovat tutkijoiden uusia kiinnostuksen kohteita. Tutkijat Yhdysvalloissa viittaavat suoraan EU:n Gadget-projektiin, joka on ollut 2000-luvun eurooppalaisten kuljettajakoulutuksen kehittämisprojektien ensimmäinen ja noin 15 vuoden kehitystyön liikkeelle paneva projekti. Samaiset tutkijat viittaavat myös Suomessa kehitettyyn kuljettajaopetuksen teoreettiseen malliin (GDE-malli), joka toimii tällä hetkellä monessa Euroopan maassa kuljettajakoulutuksen ohjaavana näkemyksenä kyseisen koulutuksen tavoitteista.

Vastaavat sisällöt ovat olleet Suomessa ajokorttiopetuksen sisältöjä jo lähes 30 vuoden ajan aina vuodesta 1990 alkaen. Kyseiset mallit saivat entistäkin suuremman painoarvon vuonna 2013 uudistetussa kuljettajakoulutuksessa. Jo nyt on voitu seurantatutkimuksin osoittaa, että Suomessa uusien kuljettajien valmiudet turvalliseen liikkumiseen ovat parantuneet ja kuljettajakoulutusuudistus on voimistanut uusien kuljettajien liikenneonnettomuuksien vähenemää.

Valtioneuvoston periaatepäätöksellä on tarkoituksena varmistaa, että kuljettajien liikenneturvallisuus paranee. Lainvalmistelijoilla ja erityisesti päättäjillä on suuri vastuu ymmärtää kuljettajien valmiuksiin vaikuttavat tekijät. Suomessa olemme esimerkillisesti osoittaneet kuljettajakoulutuksen teoreettisten mallien myönteiset vaikutukset uusien kuljettajien valmiuksien paranemiselle. Olemme menestyksekkäästi ottaneet käyttöön tutkittuun tietoon perustuvat teoreettiset mallit kuljettajakoulutuksessa. Myönteiset vaikutukset osoittavat nykyisen järjestelmän toimivan tuloksekkaasti. Lähitulevaisuuden päätösten vaikutukset ovat kauaskantoisia ja tulokset, niin negatiiviset kuin positiivisetkin, näkyvät vasta tulevien kuljettajasukupolvien aikana. Mitä tahansa tehdäänkin, on muutokset oltava hyvin harkittuja ja faktatietoon perustuvia erityisesti uusien kuljettajien korkeasta vahinkoriskistä johtuen.

Ajokorttiopetus on laajin liikennekasvatuksen kanava Suomessa.

Sampsa Lindberg
toiminnanjohtaja
Liikenteen turvallisuuskouluttajat ry LIITU

Lähteet
European Commission Study on driver training, testing and medical fitness, TRL, SWOV, BASt, Loughborough University, Monash University 2017.
http://www.vox.com/the-big-idea/2016/11/30/13784520/roads-deaths-increase-safety-traffic-us internet poiminta 15.4.2017.
Onnettomuustietoinstituutti (OTI), Liikennevakuutuskeskus, tietojen luovutus nuorten kuljettajien liikennevahinkoriski 11/2016.
Tasapainoinen vai tutkintopainotteinen järjestelmä, Mika Hatakka 2016.
Valtioneuvoston periaatepäätös tieliikenneturvallisuuden parantamiseksi – Tiedosta turvallisuutta 15.12.2016.
Vuoden 2013 B-kuljettajaopetusuudistus. Toteutuminen ja vaikutukset, Sirkku Laapotti, Martti Peräaho ja Mika Hatakka Tutkimus ja Koulutus Humaani Oy, Trafin tutkimuksia 11/2016.